LO­VII­SA Lo­vii­san me­rel­li­nen kau­pun­ki toi­vot­taa kai­kil­le hy­vää Maa­il­man me­rien päi­vää! Tä­män vuo­den tee­ma – “Ih­me: suo­jel­laan sitä, mikä suo­je­lee mei­tä” – kut­suu mei­tä py­säh­ty­mään me­ren ää­rel­le kun­ni­oi­tuk­sel­la ja ih­me­tel­len. Me­ret ei­vät ole vain kau­nii­ta – ne ovat elin­tär­kei­tä. Ne sää­te­le­vät il­mas­toa, tar­jo­a­vat ra­vin­toa, hap­pea ja eli­nym­pä­ris­tön val­ta­val­le mää­räl­le la­je­ja. Sik­si on ai­ka suo­jel­la tätä luon­non omaa ih­met­tä – sil­lä meri suo­je­lee mei­tä joka päi­vä.

Me­ret ovat elä­män läh­de – ja vas­tuum­me koh­de

Maa­il­man me­rien päi­vä muis­tut­taa mei­tä sii­tä, et­tä yli 70 % maa­pal­lon pin­ta-alas­ta on mer­ten pei­tos­sa. Ne vai­kut­ta­vat il­mas­toon, yl­lä­pi­tä­vät elä­män mo­ni­muo­toi­suut­ta ja tar­jo­a­vat toi­meen­tu­lon mil­jar­deil­le ih­mi­sil­le. Mut­ta me­ret ovat myös uhat­tui­na – il­mas­ton­muu­tos, muo­vi­jä­te ja lii­ka­ka­las­tus vaa­ti­vat meil­tä kai­kil­ta konk­reet­ti­sia toi­mia.

Ih­meen ää­rel­lä – mitä meri si­nul­le mer­kit­see?

Meri on ih­me mo­nel­la ta­sol­la – mai­se­ma­na, elä­mys­ten läh­tee­nä ja elä­män yl­lä­pi­tä­jä­nä. Lo­vii­sa kan­nus­taa Maa­il­man me­rien päi­vä­nä jo­kais­ta miet­ti­mään: ”Mikä het­ki me­rel­lä on saa­nut si­nut tun­te­maan ih­met­tä?” Eh­kä se oli hil­jai­nen aa­mu lai­tu­ril­la, myrs­kyn voi­ma tai koh­taa­mi­nen eläi­men kans­sa. Jo­kai­nen voi juh­lia mer­ta omal­la ta­val­laan – ret­keil­len, piir­tä­en, va­lo­ku­va­ten tai vain py­säh­ty­mäl­lä ve­den ää­rel­le. Ja­et­tu ih­me­tys on en­sim­mäi­nen as­kel koh­ti suo­je­lua.

Lo­vii­sa toi­mii ve­sis­tö­jen hy­väk­si – ih­me ja tie­de

Lo­vii­san kau­pun­ki ja ve­si­lii­ke­lai­tos ovat si­tou­tu­neet konk­reet­ti­siin ym­pä­ris­tö­te­koi­hin, joil­la tu­e­taan Itä­me­ren ja pai­kal­lis­ten ve­sis­tö­jen hy­vin­voin­tia. Tänä vuon­na pai­no­pis­tee­nä on hu­le­ve­sien hal­lin­ta ja re­he­vöi­ty­mi­sen tor­jun­ta, joi­hin laa­di­taan suun­ni­tel­ma. Tut­ki­mus­tie­to ja pit­kä­jän­tei­nen seu­ran­ta oh­jaa­vat toi­mi­am­me. Pai­kal­lis­ta­sol­la pää­tök­set hu­le­ve­sis­tä, jä­te­ve­sis­tä ja ra­ken­ta­mi­ses­ta ovat osa suu­rem­paa ko­ko­nai­suut­ta – vas­tuul­lis­ta me­ren­hoi­toa. Suo­jel­laan siis sitä, mikä suo­je­lee mei­tä.

Ih­me ja vii­saus – meri su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le

Meri on ol­lut osa Lo­vii­san ta­ri­naa vuo­si­sa­to­jen ajan. Van­hois­sa saa­ris­to­lais­pe­rin­teis­sä, ka­las­ta­jien ta­vois­sa ja ran­ni­kol­la elä­vien ker­to­muk­sis­sa elää syvä ym­mär­rys luon­non ryt­meis­tä. Al­ku­pe­räi­nen vii­saus ja pai­kal­li­nen pe­ri­mä­tie­to opet­ta­vat mei­tä elä­mään so­pu­soin­nus­sa me­ren kans­sa – ot­ta­mat­ta lii­kaa, kun­ni­oit­ta­en sen voi­mia. Tätä vii­saut­ta Lo­vii­sa ha­lu­aa vaa­lia ja siir­tää eteen­päin tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le.

Juh­li mer­ta omal­la ta­val­la­si

Lo­vii­san kau­pun­ki ei jär­jes­tä yh­teis­tä ta­pah­tu­maa Maa­il­man me­rien päi­vä­nä, vaan kut­suu jo­kai­sen juh­lis­ta­maan mer­ta omal­la ta­val­laan. Olit­pa ve­neel­lä, ran­nal­la, kau­pun­gin puis­tos­sa tai vain aja­tuk­sis­sa­si – meri on si­nua lä­hel­lä. Pie­net­kin teot, ku­ten ros­kien ke­rää­mi­nen, muo­vin vält­tä­mi­nen tai me­ri­ai­hei­sen muis­ton ja­ka­mi­nen so­mes­sa, voi­vat ol­la osa tätä juh­laa. Jo­kai­nen teko mer­kit­see.

Hy­vää Maa­il­man me­rien päi­vää – py­säh­dy­tään ih­meen ää­rel­le ja suo­jel­laan sitä, mikä suo­je­lee mei­tä.

Lo­vii­san kau­pun­ki ja Lo­vii­san ve­si­lii­ke­lai­tos