Itä-Uu­den­maan alu­e­val­tuus­to kä­sit­te­lee tou­ko­kuus­sa Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­ker­to­mus­ta ja vuo­si­ra­port­tia. Ra­port­ti tuo esiin usei­ta huo­les­tut­ta­via ke­hi­tys­suun­tia, jot­ka kos­ket­ta­vat mei­tä kaik­kia. Eri­tyi­ses­ti las­ten ja nuor­ten mie­len­ter­vey­son­gel­mat, li­sään­ty­nyt päih­tei­den käyt­tö sekä syr­jäy­ty­mis­ris­ki ovat nous­seet esiin. Nuor­ten ah­dis­tus ja stres­si nä­ky­vät jo kou­lu­ter­veys­ky­se­lyis­sä. On tär­ke­ää, et­tä nuo­ret saa­vat tu­kea juu­ri sil­loin, kun apu on tar­peen – ei vas­ta sil­loin, kun on­gel­mat ovat eh­ti­neet sy­ven­tyä. Var­hai­nen tuki, ku­ten kou­lu­ter­vey­den­huol­lon re­surs­sien vah­vis­ta­mi­nen, on avai­na­se­mas­sa.

Työ­i­käis­ten elin­ta­vat, ku­ten liik­ku­mat­to­muus ja mie­len­ter­vey­son­gel­mat, ovat myös alu­eem­me haas­tei­ta. Yhä use­am­mat työ­i­käi­set jää­vät vä­lin­pi­tä­mät­tö­mik­si ter­veel­lis­ten elin­ta­po­jen suh­teen, vaik­ka tie­tä­vät nii­den vai­ku­tuk­set elä­män­laa­tuun. Eri­tyi­ses­ti lii­kun­nan puu­te on va­ka­va on­gel­ma, ja sen kor­jaa­mi­sek­si tar­vit­sem­me li­sää yh­tei­söl­li­siä lii­kun­ta­mah­dol­li­suuk­sia, ku­ten ma­ta­lan kyn­nyk­sen lii­kun­ta­ryh­miä. Näi­den avul­la voim­me tu­kea työ­i­käis­ten ter­veyt­tä ja hy­vin­voin­tia en­tis­tä pa­rem­min.

Ikään­ty­vä vä­es­tö on kol­mas kes­kei­nen huo­le­nai­he. Vaik­ka yli 75-vuo­ti­ais­ta 93,7 % asuu ko­to­na, mo­net ikäih­mi­set ko­ke­vat toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mis­tä ja pel­kää­vät kaa­tu­mi­sia. Ikään­ty­neet ei­vät saa jää­dä yk­sin pel­ko­jen­sa kans­sa – pal­ve­lu­a­su­mi­sen tu­lee ol­la saa­ta­vil­la sil­loin, kun sitä tar­vi­taan, ja ko­tiin on saa­ta­va riit­tä­väs­ti apua. Mei­dän on var­mis­tet­ta­va, et­tä apu on saa­ta­vil­la oi­ke­aan ai­kaan ja et­tä ikään­ty­neil­lä on mah­dol­li­suus elää tur­val­li­ses­ti ja it­se­näi­ses­ti mah­dol­li­sim­man pit­kään. Tar­vit­sem­me tii­vis­tä yh­teis­työ­tä ko­ti­pal­ve­lui­den, kun­tien lii­kun­ta­pal­ve­lui­den ja mui­den toi­mi­joi­den vä­lil­lä, jot­ta voim­me tu­kea ikään­ty­nei­tä py­sy­mään mah­dol­li­sim­man pit­kään it­se­näi­si­nä.

Vä­es­tön hy­vin­voin­tia voi­daan edis­tää ar­jen ta­sol­la, mut­ta tämä vaa­tii laa­jaa yh­teis­työ­tä. Mei­dän on ke­ho­tet­ta­va kun­tia ja hy­vin­voin­ti­a­lu­et­ta luo­maan en­tis­tä tii­viim­pää yh­teis­työ­tä jär­jes­tö­jen ja mui­den toi­mi­joi­den kans­sa, jot­ta voim­me tar­jo­ta asuk­kail­le oi­kea-ai­kais­ta tu­kea ja en­nal­ta­eh­käi­syä. On myös tär­ke­ää, et­tä me kaik­ki tu­em­me toi­si­am­me ar­jes­sa – oli­pa kyse nuo­ren tu­ke­mi­ses­ta tai van­huk­sen aut­ta­mi­ses­ta liik­ku­maan tur­val­li­ses­ti.

Mei­dän hy­vin­voin­ti­a­lu­een päät­tä­jien teh­tä­vä on var­mis­taa, et­tä nämä toi­men­pi­teet to­teu­te­taan ja et­tä asuk­kail­lem­me tar­jo­taan par­hai­ta mah­dol­li­sia tu­ki­muo­to­ja – niin en­nal­ta­eh­käi­syn, var­hai­sen tuen kuin ar­jes­sa jak­sa­mi­sen tu­ek­si. Vain näin voim­me var­mis­taa, et­tä kaik­ki itä­uu­si­maa­lai­set voi­vat elää ter­veel­li­ses­ti ja hy­vin­voi­vi­na.

OU­TI LAN­KIA,
UU­SI ALU­E­VAL­TUU­TET­TU (KESK.),
POR­VOO, ITÄ-UU­SI­MAA