Viikon kysymys
A-
A+
Kymenlaakson Sähkö Oy:n osakaskuntien ainoa paikalla ollut edustaja, Lapinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Lempiö kuunteli, kun Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kurki muistutti 110 kilovoltin voimalinjan tärkeydestä.
Marko Wahlström
PORVOO–ASKOLA–LAPINJÄRVI Kuntaomisteisen energiakonserni Kymenlaakson Sähkön tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n 110 kilovoltin voimajohtohanke halkaisisi 1 500 hehtaarin kokoisen Nietoon metsäalueen Porvoon ja Askolan välillä.
– Vaadimme metsäalueen säilyttämistä yhtenäisenä metsäalueena tuleville sukupolville, adressin tekijä, porvoolainen Esko Mikander sanoi adressin luovutustilaisuudessa Porvoon kaupungintalolla tiistaina.
Adressin on allekirjoittanut 822 kansalaista, ja se luovutettiin energiakonsernin omistajakunnille.
Myrskylän, Pukkilan, Orimattilan, Haminan ja Hollolan kunnista kansalaistyöryhmä ei saanut minkäänlaista vastausta useiden muistutusviestien jälkeenkään.
– Asian tärkeydestä huolimatta Loviisan, Virolahden, Luumäen ja Kouvolan kunnat eivät löytäneet aikataulusyistä valtuutettuja tai muita kunnan edustajia osallistumaan tähän tilaisuuteen, Mikander kertoi.
Adressit luovutettiin tilaisuudessa Kymenlaakson Sähkön osakaskunnista Lapinjärven kunnalle sekä erikseen Askolan ja Porvoon edustajille.
Kansalaisadressin tekijä Esko Mikander korosti, että kansalaistyöryhmä ei vastusta Askolan ja Porvoon välille suunniteltua 110 kilovoltin voimalinjaa, vaan miten ja millä tavoin se rakennetaan.
Marko Wahlström
Luontokartoittaja Olli Manninen teki lukuisia löytöjä
Adressissa nostetaan kansalaistyöryhmän viime elokuussa teettämän luontokartoituksen löytöjä.
– Ne ovat toisenlaisia verrattuna Kymenlaakson Sähkön tekemiin löytöihin. Energiakonsernin selvityksessä ei alueelta löydetty yhtäkään rauhoitettua tai uhanalaista kasvilajia, eikä arvokkaita metsäkohteita, jotka täyttävät muun muassa Metso-suojelun kriteerit.
Suomen arvostetuin luontokartoittaja, Luonto-Liiton Olli Mannisen kasvillisuuskartoituksessa uhanalaisia sekä rauhoitettuja kasvi- ja eläinlajeja on mainittu lukuisia voimalinjan reitin varrelta.
– Itse voimalinjaa emme vastusta, vaan tapaa miten se rakennetaan. Sähköä tarvitsemme kaikki, Mikander korosti.
ELY-keskus teki suojelupäätöksen
Adressin teon jälkeen kansalaistyöryhmä jatkanut lisäselvitysten tekemistä.
– Niissä on löydetty lisääkin puutteita energiakonsernin selvityksestä. Meillä oli riippumaton ympäristöasiantuntija (Ulla Liski Oy) tutustumassa voimalinjahankkeen selvityksiin, Mikander kertoi.
– Hän totesi, että selvitykset sisältävät useita puutteita ja heikkouksia, eikä niitä voi pitää mitenkään luotettavina.
Mikanderin mukaan on huomioita, että yksi löydetyistä arvokkaista metsäalueista on ollut myös ELY-keskuksen ja Metsäkeskuksen kartoitettavana.
– Ne olivat molemmat sitä mieltä, että kyseessä on arvokas suo- ja kannasmetsäalue sekä toivoivat myös alueen suojeluun laittoa. ELY-keskus on tehnyt myös päätöksen suojelusta viime syyskuussa.
Kymenlaakson Sähkö on tehnyt suojelupäätöksestä valituksen Helsingin hallinto-oikeuteen.
– Uusimpiin tietoihin ja aiempiin lausuntoihin vedoten Porvoo, Askola ja ELY-keskus vaativat lokakuussa järjestetyssä viranomaisneuvottelussa ilmajohdolle muita vaihtoehtoja, Mikander kertoi.
"Maan tapa mahdollistaa verkkoyhtiöille etuoikeuden"
Kansalaisadressin tekijä muistutti, että verkkoyhtiöt ovat tottuneet pääsemään helpolla.
– Lunastuslakimme on lähes 50 vuotta vanha. Se on aikoinaan laadittu todelliseen tarpeeseen mahdollistamaan maamme jälleenrakentamisen valmistumista, Mikander totesi.
– Historia ja sen tuoma maan tapa mahdollistaa verkkoyhtiöille etuoikeuden, jota ne voivat hyödyntää itsevaltaisesti yleisen edun varjolla – vaikkakin useat hankkeet suunnitellaan puhtaasti yritysmaailman voittoja tavoitellen ja yritysmaailman tarpeisiin, hän jatkoi.
Mikanderin mielestä yksittäinen ihminen jää projekteissa hyvin pieneksi.
– Omistamiseen sisältyy aina myös vastuu. Tämän takia olemme halunneet osoittaa adressit Kymenlaakson Sähkön omistajakunnille, joilla on monella myös itsellään kunnianhimoisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi.
Porvoon kaupungin hallintojohtaja Roope Lenkkeri ja kaupunkisuunnittelun päällikkö Maija-Riitta Kontio kiittivät paikallisia asukkaita aktiivisuudesta.
Marko Wahlström
Porvoo ja Askola huolissaan ympäristövaikutuksista
Mikander iloitsi siitä, että Porvoon kaupunki ja Askolan kunta ovat jakaneet yhteisen huolen suunnitellun voimalinjan ympäristövaikutuksista alueen luonnolle.
Hänen mukaan Porvoon kaupunki on osoittanut, että viranhaltijoilla ja valtuutetuilla on tahtotila ja valmius toimia pitkäjänteisesti asukkaita ja ympäristöä huomioiden vihreää siirtymää unohtamatta.
– Olette oikealla tavalla ottaneet asian esille kokonaisuudessa, jossa on tärkeää pitää jokaisen näkemykset ja eri intressit selkeänä ja oikeina. Pidän arvokkaana työtänne, Porvoon kaupugin hallintojohtaja Roope Lenkkeri sanoi.
Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kurki kertoi olleensa yhteydessä lainsäätäjään tiedustellakseen, onko lunastuslaissa jotakin säädettävää. – Vastausta en ole vielä saanut. Toivomme, että saamme linjan toimimaan ennen kuin tapahtuu jotain vakavampaa, hän totesi.
Marko Wahlström
Askola on tällä hetkellä vain yhden sähkölinjan varassa
Askolan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sanna Kurki (kesk.) korosti, että kunnalle voimalinja on elintärkeä.
– Olemme tällä hetkellä vain yhden sähkölinjan varassa. Jos siihen tulee joku vika, puolet Askolasta on pimeänä.
Hän muistutti, että sähkön kulutus lisääntyy koko ajan, ja että myös sähkömarkkinalaki vaatii verkko- ja sähköyhtiöiltä valmiutta turvata kansalaisten sähkön saatavuus.
Askolan kunnan lähtökohta on se, että 110 kilovoltin voimalinja Porvoon ja Askolan välille saadaan toteutettua.
– Se, mitä kautta ja miten linja toteutetaan, olemme olleet melko lailla avoimia, kunhan se tulee tapahtumaan kaikkien lakien, asetusten ja yleisen hyväksyttävyyden rajoissa. Tunnistamme, että haasteita asiassa on ollut.
Haja-asutusalueella sähkön saatavuus tärkeää
Lapinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Lempiö (kesk.) muistutti myös koko ajan lisääntyvästä sähkönkulutuksesta.
– Haja-asutusalueella asuvana on tärkeää se, että tunnin pidempää sähkökatkosta ei ole enää viimeiseen 20 vuoteen ollut. Nämä ovat tärkeitä asioita meille.
Askolan ja Porvoon välisestä 110 kilovoltin voimalinjasta on käyty taistelua vuodesta 2019 asti.
– Koko ajan parempaan ja parempaan suuntaan ollaan menty, ja toivottavasti mennään jatkossakin, Esko Mikander sanoi.
FAKTA
110 kilovoltin voimalinja
» Uusi voimalinja kulkisi Porvoon ja Askolan kuntien läpi. Kiistelty voimajohtohanke vastatuulessa.
» Kymenlaakson Sähköverkko Oy ilmoitti 6.6. tehneensä voimalinjalle reittivalinnan, jossa linja rakennettaisiin kulkemaan Porvoon Kerkkoontiestä eteenpäin ilmajohtona jo aiemmin tutkittua VE1-reittiä pitkin.
» Ratkaisunsa tueksi verkkoyhtiö teetti konsulttiyhtiö AFRY:llä haittavaikutusvertailun, jossa kyseinen reitti valittiin vähiten haittaa aiheuttavaksi pienellä 0,25 pisteen erolla seuraaviin vaihtoehtoihin.
» AFRY hyödynsi konsulttiyhtiö Ramboll Finlandin tekemää, reitin alueelle vuonna 2019 valmistunutta ympäristöselvitystä, joka on todettu kiistanalaiseksi. Suomen Luonnonsuojeluliitto kritisoi sitä vuonna 2020.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot