Viikon kysymys
A-
A+
– Yllättävän vähän on löytynyt yllätyksiä, kun lattiarakenteita on purettu, seurakuntayhtymän talousjohtaja Timo Tulisalo ja kiinteistö- ja hankintajohtaja Krista Jussila kertovat.
Marko Wahlström
VANHA-PORVOO Kirkonmäellä tuomiokirkon katveessa, kellotapulin vieressä nököttävä punainen kirkkorakennus, ei ole ollut kirkollisessa käytössä marraskuun lopusta 2023. Tuolloin Pikkukirkon sakastissa sattui vesivalelujärjestelmästä aiheutunut vesivahinko, joka levisi kirkkosaliin sähköputkia pitkin lattioita myöden.
Kirkkoneuvosto esittää yksimielisesti yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se hyväksyy tämän vuoden talousarvioon lisämäärärahan. Kirkon peruskorjauksen kustannusarvio on äskettäin tarkentunut noin 3,78 miljoonaan euroon.
Kustannusarvioon sisältyvät muun muassa rakennustyöt, talotekniikka, työmaan yleishallinto, rakennusaikaiset suunnittelu- ja valvontakustannukset sekä erillishankinnat, kuten kalusteet ja kirkkotekstiilit. Kustannusarviossa on varauduttu myös mahdollisiin lisä- ja muutostöihin.
Pikkukirkko on punaiseksi maalattu puukirkko, joka sijaitsee Porvoon tuomiokirkon ja kellotapulin vieressä lehmusten ja jykevien kivimuurien ympäröimällä pihalla.
Marko Wahlströmn
Kiinteistöhallinnossa on luottavaisia rahoituksen läpimenoon. Seurakuntayhtymä on varautunut käyttämään investointiin aiemmin kertynyttä varallisuuttaan.
– Luottamushenkilöitä on pyritty pitämään tietoisina suunnitteluvaiheessa, jotta korjaustöiden laajuus ei tulisi heille yllätyksenä, seurakuntayhtymän kiinteistö- ja hankintapäällikkö Krista Jussila sanoo.
Hän myöntää, että neliöhinnaltaan kustannusarvio hirvittää.
– Restaurointirakentamista ei voi verrata perinteiseen korjausrakentamiseen. Julkisena hankkeena budjetti on suhteellisen kohtuullinen.
Talousjohtaja Timo Tulisalo muistuttaa, että kyse on uudistavasta perinnerakentamisesta, jolle on vaikea löytää vertailukohteita.
Pikkukirkon urut ovat Suomen vanhimmat edelleen käytössä olevat urut vuodelta 1887. Ne puretaan, restauroidaan ja sijoitetaan uudelle lehterille. Pikkukirkkoon palautetaan 1800-luvun peilikoristeinen urkulehteri, joka purettiin 1970-luvun peruskorjauksen yhteydessä. Urkupillejä virittämään kiivetään jatkossa virittämään rakennustelineiden kohdalle katon rajaan tulevan kapean portaikon kautta.
Marko Wahlström
Urut eivät täysi mahdu uudelle lehterille korkeutensa puolesta. Ne eivät sinne mahtuneet 1800-luvullakaan. Urkupillien kohdalle kattolaipioon piti tehdä aukko, josta pisimmät pillit menevät ullakon puolelle.
Marko Wahlström
Näkyvimmät muutokset urkulehteri ja kahvituskeittiö
Peruskorjauksen näkyvimmät muutokset ovat 1800-luvun urkulehterin palauttaminen kirkkosaliin ja kahvituskeittiön rakentaminen eteiseen.
– Paljon töitä jää myös katseilta piiloon, Jussila korostaa.
Kirkkosalissa on tällä hetkellä näkyvillä lattia, joka on peräisin 1800-luvulta. Nykyinen Pikkukirkko vihittiin käyttöön vuonna 1740.
– Siitä on tarkoitus tehdä käyttöpinta. Jokainen lattialauta irrotetaan mahdollisimman ehjänä, kunnostetaan ja laitetaan uudelleen takaisin eristekerrosten päälle.
Pikkukirkkoa on korjattu viimeksi 1970-luvulla. Nyt purettu käyttölattia on vuodelta 2015, kun kirkossa sattui edellinen vesivahinko.
Kirkon eteisen naulakoiden tilalle on suunniteltu kahvituskeittiö.
Marko Wahlström
Restaurointirakentaminen vaikuttaa kustannuksiin
Kirkkosalin lattialle on levitetty seinälautoja, lattialautoja on kaivettu auki ja seinää purettu ajanmääritysten tekemiseksi.
– Kaikki penkit ovat tällä hetkellä varastossa.
Sakasti on purettu luurangoksi.
– Purkutöitä tehtiin vesivahinkojen takia, jotta kuivatustyöt saatiin käyntiin. Lattian eristerakenteita ehti myös kastua, Krista Jussila kertoo.
Urakkamuoto ei ole vielä julkista tietoa, vaikkakin suunnitteluryhmässä alkaa Jussilan mukaan olemaan näkemys asiasta.
– Peruskorjaus vaatii erityisosaamista ja sen yhteensovittamista. Suomesta ei varmasti löydy sellaista tekijää, joka yksin pystyy tekemään kaiken. Töitä hankitaan erilaisin sopimuksin.
Kirkossa on tehty rakenneavauksia ja -tutkimuksia, jotta on saatu mahdollisimman hyvin selville olemassaolevat rakenteet.
– Lisäksi on tehty haitta-ainekartoitusta ja muita ennakkotutkimuksia, kuten väriselvitystä. Ne ovat osasyy sille, miksi työ on kestänyt. Pyrimme siihen, että rakennusaikaiset yllätykset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.
Jussila korostaa, että kyse ei ole tavanomaisesta korjausrakentamisesta.
– Haastavinta on kaikkien yksityiskohtien huomioiminen ja monien töiden yhteensovittaminen. Joudumme miettimään lukuisia asioita myös käyttäjien kannalta, Jussila kertoo.
Kirkkosali on tällä hetkellä purkutyömaan jäljiltä.
Marko Wahlström
Kirkon penkkien välit olivat 1800-luvulla lyhyet. Joillakin riveillä näkyy kenkien kuluttamat kuopat lattialankuissa.
Marko Wahlström
Konsertteja, elokuvailtoja ja kokouksia
Pikkukirkosta on suunnitteilla monikäyttötila, mikä tarkoittaa muunneltavuutta erilaisiin tarkoituksiin. Kirkon muutossuunnitelmat perustuvat huhtikuussa 2024 käynnistettyyn palvelumuotoiluhankkeeseen, johon osallistui työntekijöitä ja seurakuntalaisia.
– Meille tulee pöytiä ja tuoleja. Täällä voidaan järjestää konsertteja ja elokuvailtoja, sillä kirkkoon tulee AV-tekniikkaa, Krista Jussila sanoo.
Hän uskoo, että kirkossa voidaan jatkossa järjestää myös kirkkoneuvoston ja -valtuuston kokouksia.
– Kahvituskeittiö palvelee kaikkia seurakuntalaisia. Esimerkiksi kastetilaisuuden kastekahvit voisi juoda kirkkosalin takaosassa.
Jussila ei tyrmää, että kirkossa voitaisiin jatkossa pitää hääjuhla vihkimisen päätteeksi.
Peruskorjaukseen liittyy myös sakastin alimpien hirsirakenteiden korjausta. Sakastissa säilytetään kirkkotekstiilejä ja ehtoollisvälineitä. Lisäksi se toimii pappien taukotilana sekä vihkiparin ja kummien valmistautumistilana.
Marko Wahlström
Museovirasto on määritellyt, että sakastin seinälaudat pitää palauttaa takaisin paikoilleen. Palapelin osat ovat numeroitu. Laudat on myös naulattava takaisin paikoilleen vanhoilla rautanauloilla.
Marko Wahlström
Laudat on myös naulattava takaisin paikoilleen vanhoilla rautanauloilla.
Marko Wahlström
Palvelumuotoiluprojekti toi luovia ideoita
Pitkät penkkirivistöt ovat aiemmin tiukasti määritelleet Pikkukirkon käyttöä aikaisemmin.
– Monikäyttöisyys on vahvasti kummankin seurakunnan suunnitelmissa. Suomen- ja ruotsinkielisten seurakuntien papisto ja kirkon työntekijät linjaavat toiminnasta, seurakuntayhtymän talousjohtaja Timo Tulisalo muistuttaa.
Käynnissä olleen palvelumuotoiluprojektin aikana on syntynyt monenlaisia ideoita. Yksi esille nostetuista ideoista on hengellisten joogahetkien järjestäminen.
– Tämä on edelleen kirkkotila, jonka käyttöä määrittelevät kirkkosäädökset. Tilan käytöstä päättävät viime kädessä kirkkoherrat ja seurakuntaneuvostot, Tulisalo jatkaa.
Kirkkorakennusten muuttaminen ei ole poikkeuksellista. Tampereen vanhassa kirkossa kahvituskeittiö sijaitsee kirkkosalissa ja Rantasalmen ristikirkossa yksi sakara muutettiin ukkosen aiheuttaman tulipalon jälkeisessä peruskorjauksessa kahvilakäyttöön.
Vesivalelujärjestelmän vesiputki hajosi sakastin yläpohjassa syksyllä 2023. Vesi valui sähköputkia pitkin kirkkosalin puolelle lattiaa myöden.
Marko Wahlström
Vesivahinko antoi sykäyksen toiminnalliselle tilalle
Seurakuntayhtymän kiinteistöhallinto huolehtii siitä, ettei talotekniikan ja sisustusratkaisujen puolesta syntyisi käyttörajoitteita.
– Kaikki sellainen, mikä kokoaa ihmisiä yhteen seurakuntien toiminnassa olisi mahdollista täälläkin, Timo Tulisalo sanoo.
Kiinteistö- ja hankintapäällikkö Krista Jussila uskoo, että toiminnallisille muutoksille olisi jollain aikavälillä ollut paineita ilman vesivahinkoakin.
– Tällaisella aikataululla ja näin isosti vahinko antoi sykäyksen.
Talousjohtaja uskoo, että tulevina vuosina ja vuosikymmeninä olisi ryhdytty siihen, että kirkonmäellä olisi tila, joka mahdollistaa myös vapaamuotoisemman kokoontumisen
– Sen sijaan, että täällä on kaksi kirkkosalia vierekkäin.
Vastaava esimerkki monikäyttöisestä tilasta löytyy varsinaissuomalaisesta Liedon kunnasta, jossa keskiaikainen Pyhän Pietarin kirkko restauroitiin uudenlaiseksi kirkkotilaksi.
Pikkukirkon alttari on tällä hetkellä kiinteä. Kirkkoon tulee uusi, pyörillä varustettu siirrettävä alttari.
Marko Wahlström
1800-luvun saarnastuoli jää paikoilleen.
Marko Wahlström
Ainutlaatuinen ja vastuullisuutta vaativa hanke
Kiinteistö- ja hankintapäällikön mukaan peruskorjauksen aloittamisen venyminen johtuu siitä, että sen käytännön suunnittelu tuli nopeasti eteen.
– Hankesuunnitteluvaihetta ei nyt ole ollut lainkaan. Vesivahingon jälkeen piti yhtäkkiä etsiä suunnittelijat. Normaalitilanteessa olisi alettu tekemään suunnitelmaa kaikessa rauhassa.
– Tällainen ajolähtö ottaa aikansa lupaprosesseineen ja muineen. Eri työmenetelmät pitää tehdä hallitusti, talousjohtaja Timo Tulisalo sanoo.
Museovirasto ja Kirkkohallitus ovat puoltaneet lausunnoissaan muutostöitä.
– Nyt voimme samanaikaisesti säilyttää sekä katsoa hyvin pitkälle tulevaisuuteen ja ennakoida tulevien seurakuntalaisten tarpeita, Tulisalo kertoo.
– Museovirasto käy läpi yksityiskohdat, kuten valaisinten ja AV-tekniikan sijoittelun kirkkosalissa, jotta ne ovat historiaa ja tulevaisuutta kunnioittavaa, Jussila jatkaa.
– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaaminen ei ole uudisrakentamista. Työ vaatii huomattavasti enemmän aikaa, ja monet työvaiheet on tehtävä varovasti käsityönä, kiinteistö- ja hankintapäällikkö Krista Jussila kertoo.
Marko Wahlström
Valmistumisen tavoitteena joulu 2027
Tavoitteena on aloittaa peruskorjaus loka–marraskuussa 2026. Rakennusajan arvioidaan olevan noin 12 kuukautta, jolloin kirkko voitaisiin ottaa käyttöön jouluksi 2027.
– Se edellyttää, että saamme urakkakilpailutuksen käyntiin heti kesälomien jälkeen ja päätökset sujuvasti ilman valituksia maaliin. Rakennuslupa pitäisi saada näinä päivinä, Krista Jussila sanoo.
Pikkukirkon suurin arvo piilee sen kulttuuriperinnössä. Rakennus on suojeltu sekä kirkkolailla että asemakaavassa osana valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Seurakunnilla on lakisääteinen velvollisuus vaalia ja suojella kulttuuriperintöä osana yhteiskunnallisia tehtäviään.
– Tämä on yksi harvinaisista emäkirkon kyljessä samalla tontilla olevia puukirkkoja, Krista Jussila sanoo.
Pikkukirkko oli alunperin Porvoon suomenkielisten seurakuntalaisten kirkko.
– Molemmat seurakunnat ovat olleet yhtenäisiä tarpeessa ja halussa korjata kirkko ja tehdä toiminnalliset muutokset, Krista Jussila kertoo.
Kirkko on ollut erityisen suosittu vihkikirkkona ja intiimimpänä kirkkotilana verrattuna Porvoon tuomiokirkkoon. Myös erilaisia erikoismessuja ja pienempiä jumalanpalveluksia on järjestetty usein Pikkukirkossa.
Pikkukirkon vesivahinko sai alkunsa sakastista marraskuussa 2023. Kirkon vesivalelujärjestelmä laukesi.
Arkisto/Mika Laine
Pelastuslaitoksen puhelu sysäsi vyöryn
Palataan vielä hetkeksi syksyiseen maanantaiaamuun marraskuussa 2023.
– Puhelimeni soi heti kuuden jälkeen, kun pelastuslaitokselta kerrottiin vesivahingosta. Ensireaktio oli se, että kirkko korjataan takaisin käyttöön. En osannut odottaa, että siihen meneekin pidempään, kiinteistö- ja hankintajohtaja Krista Jussila sanoo.
Seurakuntayhtymä käy vakuutusyhtiön kanssa keskusteluja vesivahingon korvauksista.
– Kiinteistöhallinnon näkökulmasta Pikkukirkon toimintojen siirto muualle on sujunut yllättävän hyvin, Jussila kiittelee.
Kirkossa voi järjestää kirkollisia tilaisuuksia, kuten vihkimisiä, kastetilaisuuksia ja hautaan siunaamisia, mutta se sopii myös pienempiin konsertteihin ja kulttuuritapahtumiin.
Marko Wahlström
FAKTA
Pikkukirkon historiaa
» Nykyinen Pikkukirkko vihittiin käyttöön vuonna 1740. Se toimi aiemmin vain suomalaisen seurakunnan kirkkona.
» Vuonna 1964 Pikkukirkko meinattiin purkaa, mutta kirkkovaltuusto kumosi aiemman purkupäätöksensä ja kirkko päätettiin kunnostaa vuonna 1972.
» Kunnostustyöt tehtiin vuosina 1973–1974 professori Nils Erik Wickbergin johdolla, ja kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 10.3.1974.
» Pikkukirkko oli kovassa käytössä tuomiokirkon palon (2006) jälkeisen jälleenrakentamisen aikana. Kirkossa on sattunut vesivahinko vuosina 2015 ja 2023.
» Alttarin krusifiksi on 1700-luvulta ja kaksi muuta alttaritaulua 1800-luvulta. Urut on rakentanut Bror Axel Thulé vuonna 1887 ja niissä on kahdeksan äänikertaa. Saarnastuoli on 1800-luvulta ja kyntteliköt on ostettu vuonna 1880.
» Pikkukirkossa on tilaa 170 henkilölle.
»» Lue myös: Pikkukirkko katetaan sääsuojalla paanukaton remontin ajaksi (1.3.2023)
»» Lue myös: Porvoon Pikkukirkko pois käytöstä pidempään (8.2.2024)
»» Lue myös: Pikkukirkon kehittämishanke etenee lupavaiheeseen (4.1.2025)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot