Viikon kysymys
A-
A+
PORVOO, HINTHAARA Maanviljelys on vaativaa työtä. Porvoolainen Anna Johansson viljelee maata seitsemännessä sukupolvessa. Jonnaksen tila on ollut suvulla vuodesta 1815 lähtien ja sen koko on 300 hehtaaria. Tila on Suomen mittapuussa suurehko kasvinviljelytila..
– Alle 100 hehtaarin tilat viljelevät maata yleensä muiden töiden ohella, sanoo Johansson.
Aiemmin tilalla kasvatettiin karjaa, mutta Annan isosä lopetti eläinten pidon 1960-luvulla. Tämän jälkeen tila on keskittynyt kasvien viljelyyn. Tila tekee myös viljan kuivausta muille tiloille. Tänä vuonna tilalla on viljelty kevätvehnää, mallasohraa, kauraa, rehuhernettä, kuminaa, syysvehnää ja ruista. Tällä hetkellä rypsi ja rapsi eivät ole mukana viljelykierrossa, mutta niitä on viljelty tilalle 40 vuotta.
Iltapäivällä pääsee puimaan – jos sää on poutainen
Johanssonin päivät venyvät pitkiksi erityisesti sesonkiaikaan.
– Yleensä työtä tehdään kahdeksasta neljään, mutta sesonkiaikoina tehdään niin pitkään kuin tarvitsee, myös viikonloppuisin. Nyt syksyllä olen viimeksi pitänyt vapaapäivän kolme viikkoa sitten.
Syksyllä puidaan viljat, kuivataan, myydään ja osa säilytetään kuivurin siiloissa. Keväällä lajitelaan kylvösiemeniä, peitataan siemenet ja säkitetään. Peittaaminen tarkoittaa kylvösiementen käsittelyä kasvitauteja vastaan. Jos pellot ovat märkiä, niin pitää odottaa, kunnes aurinko ja tuuli on kuivattanut ne ennen kuin voi lähteä maatalouskoneilla sinne tekemään töitä.
– Iltapäivällä pääsee puimaan, jos sää on poutainen ja pellot kuivuneet. Puinti kestää yleensä auringon laskuun, jolloin kosteus nousee ja tuulisella, kuivalla säällä voi puida vielä auringonlaskun jälkeenkin.
Säällä on suuri merkitys sadon kannalta. Sää on myös suurin riskitekijä maanviljelyssä ja sitä on vaikea ennakoida pitkällä tähtäimellä.
– Kolme vuotta sitten talvi vei syysvehnät,syysrapsin ja rukiin. 65 hehtaarista jäi jäljelle vain neljä hehtaaria. Talvella oli lämmintä ja pakkasta vuorotellen ja lumi suli ensin vedeksi ja jäätyi sen jälkeen. Pelloille muodostui jääpeite, jolloin kasvit kuolivat hapenpuutteeseen.
Syyspuinnit ovat meneillään Jonnaksen tilalla.
Tarja Honkkila
Viljan hinta määräytyy markkinoilla
Sään lisäksi maanviljelyyn vaikuttavat taloudelliset riskit. Keväällä pitää muokata maa ja routa vaikuttaa siihen. Jos on ollut talvella routaa, niin maa on kuohkeampaa. Jos ei ole ollut routaa, niin maa joudutaan muokkaamaan useampaan kertaan. Tämä vie aikaa ja kuluttaa polttoöljyä.
– Polttoöljyn hinta on vaihdellut eurosta kahteen euroon. Lisäksi lannoitteiden hinta on noussut paljon. Hinnoista riippumatta polttoöljyä, lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita on pakko ostaa. Ukrainan sota nosti viljan hintaa tilapäisesti, mutta kun kulut nousivat myös, niin siitä ei ollut taloudellista hyötyä.
Lisäksi taloudellista epävarmuutta aiheuttaa viljan hinta. Viljan hinta määräytyy markkinoilla, eivätkä siihen vaikuta tuotannon kustannukset.
– Tämä on täysin väärin, että riippumatta siitä miten paljon resursseja joutuu laittamaan saadakseen sadon, niin siitä ei makseta. Lisäksi viljalta edellytetään tiettyä laatua ja jos laatu on huonompaa, hinta laskee. Jos vilja ei kelpaa elintarviketeollisuuteen, niin viljaa myydään karjalle rehuksi, jolloin hinta on alempi. Viljan laatu voi myös olla myyntikelvotonta laadultaan huolimatta kaikista toimenpiteistä, joita on pellolla tehty.
"Kesä oli rutikuiva ja satotappioita on tulossa kevätviljoista"
Tänä vuonna kevätvehnästä Johansson odottaa satotappioita.
– Kesä oli rutikuiva ja satotappioita on tulossa kevätviljoista, etenkin kevätvehnästä. Syysvehnän sato puolestaan oli hyvä, sillä talvi ei aiheuttanut satotappioita.
Johansson on ollut mukana tilan toiminnassa vuodesta 2018 lähtien. Hän on tehnyt töitä oppisopimuksella ja tänä vuonna tilalla on tehty sukupolvenvaihdos vanhemmilta tyttärelle. Isä on edelleen mukana tilan toiminnassa ja häneltä Johansson kysyy tarvittaessa neuvoa.
Ulkopuolisen avun palkkaaminen tilan töihin on hankalaa, kun työ on sesonkiluonteista ja on vaikea lyödä lukkoon säästä riippuvaa työvoiman tarvetta. Lisäksi talvisin työvoimaa ei tarvita kahden, kolmen kuukauden aikana.
Johansson on ollut aikaisemmin hoitoalalla, mutta on tyytyväinen alan vaihdokseen.
– Parasta on se, että työ on monipuolista ja saa olla ulkona töissä.
TARJA HONKKILA
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot