POR­VOO Vii­me vuon­na teh­tiin met­sä­kaup­po­ja koko maas­sa 4 520 kap­pa­let­ta. Nämä oli­vat yli kak­si heh­taa­ria met­sää si­säl­tä­viä kaup­po­ja. Kaup­po­jen lu­ku­mää­rä tip­pui edel­li­ses­tä vuo­des­ta 13 pro­sent­tia.

Met­sä on si­joi­tus­koh­tee­na al­ka­nut kiin­nos­taa si­joit­ta­jia, kun pörs­si­kurs­sit ovat hei­lah­del­leet ja ko­rot ovat py­sy­tel­leet al­hai­si­na.

– Met­sä on si­joi­tus­koh­tee­na mo­ni­puo­li­nen, va­kaa ja inf­laa­ti­o­suo­jat­tu. Met­sä­no­mis­ta­jil­la voi ol­la eri­lai­sia ta­voit­tei­ta omis­tuk­sel­leen. Met­sä­si­joi­tuk­ses­sa to­teu­tuu ta­lou­del­li­nen puo­li ja eko­lo­gi­nen nä­kö­kul­ma. Yhä use­am­pi ha­lu­aa si­joit­taa met­sään il­mas­ton­muu­tok­sen eh­käi­se­mi­sek­si tai saa­dak­seen esi­mer­kik­si met­säs­tys­mah­dol­li­suuk­sia, hal­li­tuk­sen jä­sen, kaup­pa­tie­tei­den mais­te­ri Riik­ka Hen­ko­la Pri­mer Oy:stä ker­too.

Met­sään voi si­joit­taa kol­mel­la ta­val­la: os­ta­mal­la met­sä­ti­lan, os­ta­mal­la yh­teis­met­sää tai si­joit­ta­mal­la met­sä­ra­has­toi­hin.

– Yh­teis­met­sään si­joit­ta­mi­nen on vai­va­ton­ta ja huo­le­ton­ta, sil­lä met­sä­hoi­dol­li­set toi­men­pi­teet to­teu­te­taan yh­tei­ses­ti am­mat­ti­tai­toi­sen hen­ki­lös­tön toi­mes­ta.

Met­sä­si­joi­tuk­sis­sa ai­ka­vä­li on huo­mat­ta­vas­ti pi­dem­pi kuin esi­mer­kik­si osa­ke­si­joi­tuk­sis­sa Met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen mu­kaan. Si­joit­ta­jan pi­täi­si va­rau­tua vä­hin­tään 10 vuo­den si­joi­tus­ho­ri­sont­tiin.

Met­sä tuot­taa noin 4 pro­sent­tia vuo­des­sa

Suo­men Si­joi­tus­met­sät va­roit­taa mak­sa­mas­ta met­säs­tä yli­hin­taa. Tär­ke­ää on löy­tää so­pi­va tila ja mää­rit­tää so­pi­va os­to­hin­ta. Kes­ki­mää­rin met­sä­si­joi­tus tar­koit­taa 4 pro­sen­tin vuo­tuis­ta tuot­toa, mut­ta puo­let met­sä­ti­lois­ta tuot­taa vä­hem­män.

– Vuo­tui­nen tuot­to vaih­te­lee kol­men ja vii­den pro­sen­tin vä­lil­lä, oleel­lis­ta on mää­rit­tää met­sän tuot­to­po­ten­ti­aa­li oi­kein, vah­vis­taa Hen­ko­la.

Met­sä­si­joi­tuk­sis­sa tär­ke­ää on myös ar­von­mää­ri­tys.

– Met­sän ar­vo mää­räy­tyy sen mu­kaan, min­käi­käis­tä ja min­kä­lais­ta puus­to on. Myös si­jain­nil­la on mer­ki­tys­tä hin­nan kan­nal­ta. Uu­del­la­maal­la ja muu­al­la Ete­lä-Suo­mes­sa met­sä­ti­lo­jen hin­ta on kor­ke­am­pi kuin muu­al­la maas­sa, kos­ka met­sä on jä­re­äm­pää ja kas­vaa no­pe­am­min. Li­säk­si met­sä­ti­lan saa­vu­tet­ta­vuu­del­la on mer­ki­tys met­sä­ti­lan hin­taan. Suo­mes­sa on tur­val­lis­ta omis­taa met­sää, kos­ka läpi Suo­men kai­kil­la puu­ta­va­ra­la­jeil­la on hyvä ky­syn­tä.

– Met­sä­ti­lo­jen me­di­aa­ni­hin­ta oli 3 600 eu­roa heh­taa­ril­ta ja Ete­lä-Suo­mes­sa jopa 6 500 eu­roa heh­taa­ril­ta vii­me vuon­na. Vuo­teen 2021 ver­rat­tu­na vuo­den 2022 hin­nat nou­si­vat mel­kein 15 pro­sent­tia. Met­sä­ti­lat ovat täl­lä het­kel­lä kor­ke­as­sa ar­vos­sa, jopa hui­pus­saan.

Metsästä saadaan vakaata ja inflaatiosuojattua tuottoa.

Niko Laurila

Met­säs­tä saa­daan tuot­toa har­ven­nus- ja pää­te­hak­kuil­la

Maa­il­man ti­lan­ne vai­kut­taa myös puun hin­taan.

– Ve­nä­jäl­tä on ai­em­min tuo­tu noin 10 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta puu­ta met­sä- ja ener­gi­a­te­ol­li­suu­den tar­pei­siin, mut­ta nyt ra­jat ovat kiin­ni. Tämä on nos­ta­nut puun hin­taa. Isot met­säyh­ti­öt omis­ta­vat it­se met­sää tai he ovat tur­van­neet puun­saan­tia omien met­sien ul­kois­ta­mis­jär­jes­te­lyil­lä ja nii­hin liit­ty­vien han­kin­ta­so­pi­mus­ten kaut­ta, mut­ta pie­nem­pien yri­tys­ten toi­min­taan ra­jo­jen sul­keu­tu­mi­nen on vai­kut­ta­nut vah­vas­ti.

Met­säs­tä saa­daan tuot­toa har­ven­nus­hak­kuil­la ja pää­te­hak­kuul­la. Var­si­nai­nen tili teh­dään pää­te­hak­kuul­la, joka teh­dään 50–80 vuo­den ku­lut­tua met­sän is­tut­ta­mi­ses­ta. Har­ven­nus­hak­kui­ta teh­dään kah­des­ta kol­meen ker­taan kas­vu­kau­den ai­ka­na.

Met­sään si­joit­ta­mi­nen on pit­kä­jän­teis­tä toi­min­taa, mut­ta etu­na on va­kaus ja inf­laa­ti­o­suo­jaus.

Met­sien omis­tus on he­rät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta ja Hen­ko­lan mu­kaan 60 pro­sent­tia Suo­men tuot­ta­vis­ta met­sä­mais­ta on yk­si­tyi­so­mis­tuk­ses­sa. Mo­nel­le met­sä tu­lee omaan ar­keen pe­rin­tö­nä.

– Mo­nel­la on sel­lai­nen kuva, et­tä met­sä­no­mis­tus on vai­ke­aa, kun pi­tää huo­leh­tia met­sän­hoi­dos­ta. Met­sän­hoi­to kui­ten­kin on­nis­tuu vai­vat­to­mas­ti kump­pa­nei­den kaut­ta.

TAR­JA HONK­KI­LA