POR­VOO Hei­nä­kui­nen hel­le te­kee par­haan­sa ot­taak­seen kiin­ni sa­teis­ta ke­sä­kuu­ta. Vaik­ka sato on vii­me vuon­na huo­mat­ta­vas­ti jäl­jes­sä, ke­vät­kum­pu­lai­sen Dung Lyn puu­tar­ha on jo nyt sa­toi­suu­des­saan vai­kut­ta­va.

Is­tu­tus­laa­ti­kois­sa huo­juu aa­si­a­lais­ta mint­tua, kii­na­lais­ta ruo­ho­si­pu­lia, thai­maa­lais­ta ko­ri­an­te­ria ja per­sil­jal­ta ja anik­sel­ta mais­tu­vaa ve­ri­peip­piä eli pe­ril­la­leh­teä. Sei­nää vas­ten kii­pe­ää ek­soot­ti­nen kar­vas­kurk­ku ja äm­pä­reis­sä vi­her­tä­vät tuu­he­at chi­lit.

Pe­rin­tei­siä kas­vi­la­je­ja pi­has­ta ei juu­ri löy­dy, vaan jo­kai­nen yrt­ti ja vi­han­nes on ruo­ka­kaup­pa­hyl­ly­jen la­ji­to­ve­rei­ta mauk­kaam­pi ja maus­tei­sem­pi.

Dung Ly muutti Vietnamista Suomeen 1993 isänsä jalanjäljissä. Dung viljelee kotimaastaan tuttuja makuja avomaalla ja kasvihuoneissa.

Merja Forsman

Viet­na­mi­lai­nen keit­tiö tun­ne­taan run­saas­ta tuo­rei­den yrt­tien ja vi­han­nes­ten käy­tös­tä. Nuu­de­li­kei­tot, wo­kit, rii­si­ruo­at, rii­si­pa­pe­riin kää­ri­tyt ke­sä­rul­lat ja mo­net muut maus­te­taan muun mu­as­sa ko­ri­an­te­ril­la, min­tul­la, ba­si­li­kal­la ja chi­lil­lä.

Sii­nä mis­sä suo­ma­lai­set lait­ta­vat ri­pauk­sen til­liä pe­ru­noi­den pääl­le, viet­na­mi­lai­set heit­tä­vät kou­ra­kau­pal­la tuo­rei­ta aro­me­ja an­nok­siin­sa. Sik­si nii­tä myös ku­luu pal­jon.

– Ruo­ka­kau­pois­ta saa­ta­vat yr­tit ovat huo­mat­ta­vas­ti mie­dom­pia kuin nämä it­se kas­vat­ta­ma­ni, Dung ker­too aa­mui­ses­sa puu­tar­has­saan.

It­se kas­vat­ta­mal­la hän saa juu­ri sel­lai­sia ek­soot­ti­sia ja tuo­rei­ta ma­ku­ja kuin ha­lu­aa.

– Tun­tuu hy­väl­tä, kun saan ruo­an­lait­toon yr­tit tuo­ree­na omal­ta pi­hal­ta, hän hy­myi­lee.   

Yrt­tien ja vi­han­nes­ten sie­me­net Dung hank­kii verk­ko­kau­pois­ta, mut­ta ny­ky­ään nii­tä löy­tää usein ta­val­li­sis­ta se­ka­ta­va­ra- ja puu­tar­ha­myy­mä­löis­tä­kin. Syk­syi­sin Dung ke­rää sie­me­net tal­teen myös omal­ta pi­hal­taan.

– It­se ke­rä­tyis­tä sie­me­nis­tä tu­lee pa­rem­pi sato. Niis­sä on enem­män kas­vu­voi­maa, ja ne ovat jo so­peu­tu­neet pa­rem­min Suo­men olo­suh­tei­siin, mies ker­too.  

Jo­ka­vuo­tis­ta tuo­te­ke­hit­te­lyä

Joka aa­mu Dung kier­tää puu­tar­haa aa­mui­hin kah­vi­kup­pi kä­des­sään. Hän tark­kai­lee kas­vien voin­tia ja poh­tii, mil­loin nii­tä pi­täi­si lan­noit­taa. Il­ta­päi­väl­lä hän te­kee toi­sen kier­rok­sen.

Jos on kuu­ma, Dung kas­te­lee vil­je­lyk­set kak­si ker­taa päi­väs­sä. Muul­loin ker­ran.

Ve­den Dung ke­rää vii­des­tä val­ta­vas­ta sa­de­ve­si­äm­pä­ris­tä, joi­hin on kiin­ni­tet­ty suo­dat­ti­mia, eri­lai­sia vi­pu­ja ja ym­pä­ri pi­haa joh­ta­via let­ku­ja. Jär­jes­tel­mä on vai­kut­ta­va.

Eta­noi­ta puu­tar­has­sa ei näy, mikä on Por­voos­sa suo­ra­nai­nen ih­me. Dung ker­too­kin nouk­ki­van­sa nii­tä päi­vit­täin esi­mer­kik­si sa­laa­tin kim­pus­ta ja kas­vi­huo­nees­ta.

Dung myös tark­kai­lee sään­nöl­li­ses­ti maan hap­pa­muut­ta ja se­koit­taa tar­vit­ta­es­sa mul­taan kalk­kia tai tur­vet­ta tai kom­pos­ti­mul­taa, jota hän saa leh­ti- ja läm­pö­kom­pos­to­reis­taan.

– Teen joka vuo­si ta­val­laan tuo­te­ke­hi­tys­tä. Kat­son, mil­lai­nen sato tu­lee ja teen suun­ni­tel­mia seu­raa­val­le vuo­del­le, Dung ker­too.

Yrt­tien kas­vat­ta­mi­sen Dung op­pi kan­ta­pään kaut­ta, ni­mit­täin en­sim­mäi­set vil­je­ly­ko­ke­muk­set oli­vat lä­hes ka­tast­ro­faa­li­set.

Kun Dung muut­ti vuon­na 1993 isän­sä ja­lan­jäl­jis­sä Suo­meen sil­loi­sen tyt­töys­tä­vän­sä, ny­kyi­sen puo­li­son­sa kans­sa, hän vuok­ra­si pie­nen pals­tan maa­ta Veck­jär­ven ta­kaa.   

– Kaik­ki meni toi­sin päin kuin olin suun­ni­tel­lut. Em­me saa­neet lain­kaan sa­toa, Dung nau­raa.

Suo­men kas­va­tu­so­lo­suh­teet oli­vat täy­sin eri­lai­set kuin Viet­na­mis­sa: sa­to­kau­si ly­hyt, maa­pe­rä ha­pan ja sää huo­mat­ta­vas­ti vii­le­äm­pi.

– Ko­ti­maas­sa­ni kaik­ki yr­tit esi­mer­kik­si kas­va­vat kuin rik­ka­ruo­ho. Kun sa­toa ei tul­lut, mo­ti­vaa­tio hii­pui.

Vas­ta kun pa­ris­kun­ta hank­ki vuon­na 2007 oma­ko­ti­ta­lon Ke­vät­kum­mus­ta ja vai­mo eh­dot­ti va­ro­vas­ti, et­tä Dung voi­si taas kas­vat­taa yrt­te­jä keit­toon, mies ke­rä­si roh­keut­ta ja upot­ti sor­men­sa mul­taan.

– Ra­ken­sin en­sin pie­nen kas­vi­huo­neen, mut­ta se­kin oli ai­ka huo­no, ei­kä kes­tä­nyt, jo­ten ra­ken­sin pa­rem­man ja pik­ku­hil­jaa ke­hi­tyn yrt­tien­kin kas­vat­ta­mi­ses­sa. Ta­ju­sin al­kaa pa­ran­taa maa­ta ja miet­tiä, et­tä mis­tä syys­tä jo­kin me­nes­tyi ja toi­nen ei. Saa­vat­ko yr­tit tar­peek­si au­rin­koa tai lii­kaa vet­tä.

Pullokurpitsan vietnamilaiset nauttivat usein kypsennettynä keitoissa tai esimerkiksi valkosipulin kanssa paistettuna rapujen kanssa.

Merja Forsman

Puu­tar­ha loh­dut­taa ja ren­tout­taa – kun­han ei ah­neh­di lii­kaa

Puu­tar­han hoi­ta­mi­nen on Dun­gil­le pait­si kei­no saa­da viet­na­mi­lai­sia ma­ku­ja ruo­ka­pöy­tään, myös ren­tou­tu­mi­sen kei­no.  

–  Saan puu­tar­han hoi­ta­mi­ses­ta ener­gi­aa. Kun töis­sä on rank­kaa, puu­tar­ha loh­dut­taa miel­tä, Dung sa­noo.

Siis­teis­tä yrt­ti­pen­keis­tä ja jär­jes­tel­mäl­li­ses­tä ”tuo­te­ke­hi­tys­työs­tä” huo­li­mat­ta Dung suh­tau­tuu puu­tar­han­hoi­toon ren­nos­ti.

– En stres­saa, jos tänä vuon­na ei tu­le­kaan niin hy­vää sa­toa, vaan mie­tin, mitä seu­raa­va­na voi­sin teh­dä pa­rem­min. Pi­dän vil­je­lyk­set so­pi­van ko­koi­si­na, en­kä yri­tä kas­vat­taa lii­kaa, et­tei tule lii­kaa työ­tä.

Dun­gin mu­kaan yrt­tien kas­vat­ta­mi­nen kan­nat­taa aloit­taa en­sin pie­nes­tä ja har­ras­tus­ta kas­vat­taa sitä mu­kaa, kun se tun­tuu yhä ren­nol­ta.

– Muu­ten har­ras­tus muut­tuu työk­si, ei­kä tun­nu enää hy­väl­tä. Kun aloit­taa pie­nes­tä, mo­ti­vaa­tio säi­lyy.

MER­JA FORS­MAN

Mausteisia krysanteemin taimia syödään salaatin tavoin ja eri ruokien seassa.

Merja Forsman

DUNG LYN VIN­KIT: NÄIN ON­NIS­TUT YRT­TIEN KAS­VAT­TA­MI­SES­SA

- Aloi­ta ajois­sa. Mo­net sie­me­net kyl­ve­tään jo hel­mi­kuus­sa. Tar­kis­ta ajan­koh­ta pak­kauk­ses­ta tai ver­kos­ta.

- An­na hyvä start­ti. Kyl­vä sie­me­net hiek­kai­seen kyl­vö­mul­taan. Lai­ta ruu­kut ik­ku­na­lau­dal­le ja pei­tä ne rei'ite­tyl­lä muo­vil­la kos­teu­den säi­lyt­tä­mi­sek­si.

- Siir­rä kas­vi­huo­nee­seen. Vie tai­met kas­vi­huo­nee­seen, kun yö­pak­ka­set ovat ohi ja läm­pö­ti­la py­syy öi­sin yli 10 as­tees­sa.

- To­tu­ta ul­koil­maan. Ka­rai­se tai­met ul­koil­maan hi­taas­ti, en­sin var­jos­sa ja sit­ten au­rin­gos­sa.

- Vie avo­maal­le vas­ta, kun on tar­peek­si läm­min­tä. Is­tu­ta ulos, kun au­rin­ko on läm­mit­tä­nyt maa­ta yli vii­kon niin, et­tä ul­ko­läm­pö­ti­la on py­sy­nyt yli 10 as­teen päi­vi­sin.

- Muis­ta kas­te­lu. Kui­vi­na ai­koi­na kas­te­le yrt­te­jä päi­vit­täin.

- Seu­raa ja opi. Tark­kai­le yrt­tien kas­vua. Tar­vit­see­ko nii­tä siir­tää au­rin­koi­sem­paan vai suo­jai­sam­paan? Tai eh­kä var­joon?

- Pa­ran­na maa­ta. Kal­kit­se ha­pan­ta, li­sää kom­pos­tia tai tur­vet­ta emäk­si­seen. Li­sää tii­vii­seen maa­han hiek­kaa.

- Lan­noi­ta. Mal­til­li­nen lan­noi­tus aloi­te­taan is­tu­tuk­sen yh­tey­des­sä ja jat­ke­taan kas­vu­kau­den ajan elo­kuul­le saak­ka vii­koit­tain.

- Muis­ta lo­ma­kas­te­lu. Täy­tä pul­lo ve­del­lä, tee rei­kä kork­kiin ja upo­ta pul­lo maa­han ylö­sa­lai­sin.