Viikon kysymys
Kansallispukutuuletus Pornaisissa juhlistaa kansallispuvun 140-vuotispäivää
Aikataulumuutoksia Porvoon ja Tikkurilan välisessä linja-autoliikenteessä
Poliisin viikonlopun yövuorot olivat vilkkaita – Useita etsintä- ja häiriötehtäviä
Itäväylä kurkisti museoon, jossa saa vain käydä – ei oleskella
Ruokamatkailu synnyttää uusia tarinoita – Historiansa aikana Smakussa on ollut 45 porvoolaista ravintolaa
Sateenkaarimessu ja piknik päivää ennen Loviisa Pride -tapahtumaa
Kivilinnan tilalla pyöritetään toimintaa eläinten ehdoilla
TE-palveluiden nimissä lähetetään huijausviestejä
Itäväylä kurkisti museoon, jossa saa vain käydä – ei oleskella
Aikataulumuutoksia Porvoon ja Tikkurilan välisessä linja-autoliikenteessä
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Kivilinnan tilalla pyöritetään toimintaa eläinten ehdoilla
Kivilinnan tilalla Porvoossa tepastelee maatiaiskanoja ja kukko, ahvenanmaanlampaita, suomenlampaita, kainuunharmaksia, aaseja, villasikoja, suomenvuohia, ankkoja, kaneja, koiria, kääpiökanoja ja pian myös hevosia.
Tilaa pyörittävät sote-, terapia- ja kasvatusalan ammattilaiset Veera ja Stefan Björn, joille tärkeintä on se, että asiat tapahtuvat eläinten ehdoilla.
Pieni ja kotoisa kotieläintila on auki vierailijoille vain tilauksesta ja tapahtumien yhteydessä. Tänä kesänä Björnit päättivät kokeilla uutta konseptia, jossa tilalla pääsi vierailemaan kahtena päivänä viikossa.
Toiminta on harrastepohjaista ja tilalla on jo kolmen vuoden ajan järjestetty syntymäpäiviä, tapahtumia ja leirejä sekä airbnb-majoitusta.
Yleensä tilalla pidetään kahdet syntymäpäivät viikonlopussa.
Angelika Provalskaja
– Meillä ei ole ollut tarkoituksena perustaa mitään toimintaa. Muutimme eläinten kanssa tähän ja sitten se toiminta on vaan siihen pikkuhiljaa vahingossa muotoutunut, kertoo Veera.
Alkuperäinen ajatus oli pitää vain lasten eläinleirejä ja syntymäpäiviä, pariskunta kertoo. Idea lähti siitä, että he halusivat tarjota lapsille luontoelämyksiä nykymenon vastapainoksi.
– Kun aikuiset ovat käyneet hakemassa täältä lapsiaan, niin he ovat kyselleet, että olisiko tänne mahdollista muutenkin tulla. Sen takia me olemme nyt tänä kesänä kokeilleet tällaista, että on pidetty avoimia päiviä, Veera kertoo.
Toiminnassa keskeistä on sekä eläinten, että ihmisten hyvinvointi ja siksi tapahtumien osallistujamäärää on rajoitettu.
– Sellaisella periaatteella, että haluaisimme tarjota ihmisille kokemuksen eläimistä, joka on vähän poikkeava muista kotieläinpihoista, joissa eläimet ovat aidoissa, Stefan sanoo.
Tilalta löytyy ahvenanmaanlampaita, suomenlampaita ja kaunuunharmaksia.
Angelika Provalskaja
Kivilinnan tilalla ankat saavat juosta vapaana.
Angelika Provalskaja
Kivilinnan tila tarjoaa kävijöille ainutlaatuisen ja rauhallisen maatilaelämyksen luonnon ja eläinten ympäröimänä.
– Täällä ankat ja kanat juoksevat vapaana, kun ihmiset liikkuvat. Minusta se on aivan ihanaa ja mahtavaa, että ihmiset osaavat kunnioittaa niitä. Ei ole sellaista mitä yleensä ajatellaan, että lapset juoksevat, repivät ja kiljuvat, Stefan kertoo.
Rajoitettu kävijämäärä mahdollistaa mukavan kokemuksen niin ihmisille kuin eläimillekin. Lapsille pystytään kertomaan eläinten luonteesta ja ominaisuuksista sekä siitä, kuinka eläimet tulee kohdata.
– He ovat ihan hissukseen tässä kunnioittaen eläinten olemassaoloa, joka on aivan mahtavaa. Sellainen kotieläinpihahenki, jonka haluamme säilyttää, hän jatkaa.
Kaikkien tapahtumien tuotto menee suoraan eläinten hyvinvointiin.
– Tämä on meidän harrastuksemme, eikä Kivilinnan tila ole virallinen kotieläinpiha, Veera sanoo.
Stefan komppaa.
– Tavoitteena tässä on tarjota laatua eikä määrää, että olisi laadukasta kohtaamista sekä ihmisille, että eläimille, ja eläinten ehdoilla mennään, hän sanoo.
Tilan kanit ovat rohkeita ja tulevat helposti lähelle.
Angelika Provalskaja
Tilan vuohet ovat suomenvuohia.
Angelika Provalskaja
Kunnioitus on tärkeintä
Tärkeä Kivilinnan tilan toimintaa ohjaava periaate on eläinten kunnioittava kohtaaminen. Eläin saa itse päättää tuleeko ihmisen lähelle vai ei ja se saa halutessaan vetäytyä omaan rauhaansa.
Toiminnassa lasten kanssa on aina myös pedagoginen näkökulma. Björnit haluavat opettaa lapsille, kuinka eläinten kanssa kannattaa olla vuorovaikutuksessa.
Opetetaan, että rauhallinen käytös tuo eläimen lähelle, kun taas äkkinäiset liikkeet karkottavat eläimen kauas. Kerrotaan, että kaneja saa silittää, mutta ne eivät pidä siitä, että niitä nostetaan syliin ja pohditaan, että miksi näin on.
– Siinä on kaikenlaista ihmeteltävää lapsille, että miksi ankka tekee noin, miksi aasi huutaa noin, miksi sika on niin iso, vaikka se syö niin vähän ja saako eläimiä silittää, Stefan kertoo.
Kävijöiltä on tullut paljon palautetta ja kiitosta toiminnasta.
– Olemme saaneet myös palautetta eläimistä, että ne voivat hyvin. Ne ovat rohkeita ja ne tulevat lähelle eivätkä pelkää, Stefan kertoo.
Siat viilentyvät lämpimänä kesäpäivänä mudassa.
Angelika Provalskaja
Siat ovat päätyneet Kivilinnan tilalle kodinvaihtajina.
Angelika Provalskaja
Eläimet osana perhettä
Veeran innostus eläintenhoitoon on lähtenyt jo lapsuudesta, kun taas Stefanille eläimet ovat uudempi tuttavuus.
– Olen lapsena kaikenlaisia eläimiä tuonut kotiin, jopa salaa vanhemmilta, Veera muistelee.
Hän kertoo, että hänellä on ollut lapsena erilaisia pieneläimiä ja, että hän on aina myös halunnut eläimiä.
– Monilla lapsillahan on se, että he haluavat eläimiä, minulla se on sitten jäänyt vähän päälle, Veera nauraa.
Eläimet ovat muodostuneet myös Stefanille tärkeiksi tutustumisen ja eläintenhoidon myötä.
– Se on hirveän opettavaista, ja opetti myös minua. Kun en lähtökohtaisesti halunnut eläimiä, vaan Veera on niitä haalinut sieltä täältä, ja yksi kaksi niitä onkin yli 50, sanoo Stefan.
Kaikilla eläimillä on nimet ja historia, miten ne ovat tulleet pariskunnalle. Hoidon myötä eläimeen tutustuu ja kiintyy, kuten vaikka koiraan tai kissaan, Stefan pohtii.
– Nämä ovat meidän lemmikkejämme ja perheenjäseniä. Ne olisivat täällä joka tapauksessa, vaikka meillä ei mitään toimintaa tässä olisikaan, sanoo Veera.
Amelie-aasi on tuttu Ylen joulukalenterista Talvipihan joulu. Vieressä äitiaasi Alma.
Angelika Provalskaja
Lampaita tilalla on yhteensä 15.
Angelika Provalskaja
Kivilinnan historia ja tulevaisuus
Kivilinnan tila oli vailla vakinaisia asukkaita useiden vuosien ajan. Punamultaiset, jo rapistuneet rakennukset huokuivat mummolatunnelmaa ja villiintyneet niityt ja pellot kertoivat siitä, että viimeiset lampaat lähtivät niiltä jo kauan sitten. Lampaiden lisäksi tilalla pidettiin ennen myös kalkkunoita ja niitä paistettiin leivinuunissa myyntiä varten. Tilalla on toiminut aikoinaan myös suksiveistämö.
– Sopii hyvin tähän maisemaan ja paikkaan tämä eläintoiminta. Sellaisena jatkeena Kivilinnan historiassa, Stefan sanoo.
Vanhoja rakennuksia entisöidessä on myös pyritty säilyttämään vanhoja tavaroita.
Angelika Provalskaja
Björneille tulee syksyllä täyteen neljä vuotta Kivilinnan tilalla. Rakennuksia on remontoitu vanhaa kunnioittaen alusta asti.
Pariskunta kokee tärkeäksi vanhojen rakennusten säilyttämisen ja entisöimisen. Rakennukset saivat uutta punamultamaalia pintaansa ja aitauksia sekä portteja on rakennettu vanhoja materiaaleja hyödyntäen uudestaan muokatuille laitumille.
Kesän avoimien vierailupäivien kokeilu oli onnistunut, ja suunnitelmia tulevaisuudelle löytyy myös.
– Kyllähän me nyt ensi kesänäkin tehdään tällaisia. Ihmiset ovat kysyneet, ja eihän me olla päästy tässä vasta kuin alkuun, sanoo Veera.
Björnit pohtivat myös vielä järjestävänsä mahdollisesti syksyllä tai joulun tienoilla jonkin tapahtuman tilalla.
Vaikka avoimet vierailupäivät ovat tältä kesältä ohi, Kivilinnan tunnelmaa pääsee kuitenkin aistimaan ympäri vuoden syntymäpäivien ja jurttamajoituksen merkeissä.
Jurttamajoitus on varattavissa Airbnb:n kautta.
Angelika Provalskaja
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
